Ahkeruus ei ole hyve

Suomessa on aina arvostettu ahkeruutta. Pienestä pitäen lapset opetetaan siihen, että läksyt pitää tehdä ja kaikki muukin mitä käsketään. Tämä sitten siirtyy työelämään, jossa arvostetaan niitä ketkä hikihatussa vääntävät saadakseen heille määrätyt asiat tehdyksi sovitulla tavalla. Ahkeruutta arvostetaan aivan kuin se olisi menestyksen perusta.

Usein ahkeruus ja tehokkuus eivät yhdisty samaan henkilöön. On paljon ihmisiä ketkä ovat tehottomia, mutta silti ahkeria ja siksi arvostettuja. Varsinkin niin sanotuissa tietotyöläisissä, siis meissä joiden jäljiltä ei synny heti fyysisiä tuotteita, ahkeruutta pidetään erittäin tärkeänä. Niitä arvostetaan ketkä käyvät sovituissa palavereissa ja hoitavat kaikki heille annetut hommat mukisematta.

Suomi ei missään nimessä ole ahkeruuden arvostamisen suhteen mitenkään erityinen maa, mutta Suomalainen tunnollisuus tekee ahkeruudesta pahemman kuin monissa muissa maissa. Monissa maissa osataan sluibailla tarpeen mukaan vaikka arvostetaankin ahkeruutta tai ainakin näennäisahkeruutta, siis sitä että ollaan töissä tekemässä vaan jotain. Suomessa vaan koitetaan usein hoitaa kaikki mahdolliset hommat ja saatetaankin aiheuttaakin enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Suomessa on harvoja ihmisiä jotka uskaltavat olla tehokkaita. Tehokkuuden avain asioita on se, että tehdään vain asioita joiden tavoitteet ja tarkoitukset ymmärretään. Tietotyön tehokkuudessa on erityisen tärkeää myös kiireettömyys. Ajattelulle ja asioiden hoitamiselle pitää olla aikaa. Tietotyötä tehdään aina, myös silloin kun ei olla tekemässä jotain. Näkyvälle tekemiselle pitääkin osata sanoa ei ja olla tekemättä kaikkea mitä muut käskee.

Tehokkaimmat ihmiset ovat niitä ketkä osaavat keskittyä tärkeimpiin asioihin ja koko ajan koittavat oppia miten asiat voisi ensi kerralla hoitaa helpommin ja tehokkaammin. Tuntemistani tehokkaista ihmisistä osa myös tekee paljon töitä, mutta tehokkaasti eli ei tehokkuus aina tarkoita vähäisiä tunteja ja sluibailua.

Itselläni on käynyt tuuri, että on saanut tehdä töitä muutamien hyvin tehokkaiden ihmisten kanssa. Heiltä olen oppinut paljon tehokkuudesta. On tärkeä taito oppia, että voi kysyä miksi asioita tehdään ja niihin pitää voida saada hyvä vastaus. Ja muuten, "niin on aina tehty" ei ole hyvä vastaus.

Hyvänä ohjenuorana tehokkuuden parantamiseksi käyvät esimerkiksi tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelan sanat: "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen