tiistai 17. joulukuuta 2013

Onko maailma vielä pelastettavissa - hillitäänkö kulutusta vai luotetaanko teknologiaan

Lähes jokainen aikuinen myöntää jo, että nykyisellä menolla tuhoamme rakkaan maapallomme.  Jo pitkän aikaa on etsitty erilaisia keinoja pelastaa maapallo. Toiset vannovat uusien kestävämpien energiamuotojen perään ja toiset taas haluavat siirtää ongelmaa ydinvoimalla. Maapallo on kuitenkin niin monimutkainen systeemi, että kukaan ei oikeasti voi tietää mitä se kestää ja miten mikäkin asia lopulta vaikuttaa.

Tämän vuoden aikana olen lukenut kahdesta hyvin erityyppisestä tulevaisuuden kuvasta. Ensimmäisessä luotetaan fuusioreaktorin tulevan pelastamaan energiatarpeen ja tekevän energiasta lähes ilmaisen ja äärettömän hyödykkeen. Toinen malli taas lähtee nykytilasta ja osoittaa, että maailmassa on oikeasti kulutusongelma, eikä erilaiset uusiutuvat energiamuodot paranna maapallon tilaa juurikaan, monesti jopa pahentavat.

Ensimmäisessä mallissa kyllä todetaan, että fuusiovoimala on aina ollut 30 vuoden päässä, mutta nyt se on oikeasti kolmenkymmenen vuoden päässä. Mallin pääajatus on se että sivilisaatiot määritellään energiakulutuksen mukaan ja sivilisaatiot luontaisesti kuluttuvat energiaa yhä vain enemmän, siksi siis ainoa mahdollisuus on kehittää tapa luoda energiaa tuhoamatta maapalloa.

Toinen malli taas heittää osin oikeutetustikin roskakoriin trendikkäät ajatukset tuulivoimasta, aurinkopaneeleista ja sähköautoista. Tuulivoimalla ei koskaan voida kattaa kuin ihan pieni osa maailman tarpeesta ja se tulee aina tarvitsemaan vierelleen hiiltä tai jotain muuta nopeaa energiatuotannon tasaajaa. Aurinkopaneeleiden tehokkuus ja valmistaminen yleiseen käyttöön on kyseenalaistettu moneen kertaan. On mahdollista myös vetää johtopäätös että kaikki valtiollisesti tuetut uudistuvan energian hankkeet laskevat kaiken energian hintaa ja itseasiassa siis lisäävät kulutusta. Sähköautojen kanssakin on olemassa väitteitä siitä että sähköautot ovat pahempia saastuttajia kokonaisuuden takia kuin öljyllä toimivat.

Toisen mallin pääajatus onkin, että paras tapa pelastaa maailma on hillitä syntyvyyttä. Vaikka tämä kuulostaakin Pentti Linkolan ajatuksille, niin hänen teostaan en lukenut. Tämä ajattelumaailma on kyllä helppo ymmärtää, koska yksittäisen ihmisen oikeuksia ja velvollisuuksia on erittäin vaikea karsia. Maailmasta on tulossa yhä vapaampi ja kulutus lisääntyy vaikka teknologia kehittyykin. Puhtaampien teknologioiden varaan luottaminen voikin tulla meille kalliiksi. Tässä mallissa siis parantamalla naisten asemaa maailmassa, syntyvyys kääntyisi laskuun ja maailma olisi ehkä vielä mahdollista pelastaa.

Esittämäni mallit ovat hyvin yksinkertaistettuja alkuperäisistä ja niissä on paljon enemmän sisältöä ja variaatioita kuin tässä esitin. Oma ajatukseni näistä on se, että toivon ensimmäisen tapahtuvan, koitan edesauttaa toisen toteutumista ja pelkään myös mahdollisuutta, että maapallo osaa suojella itse itseään erilaisten katastrofien avulla.

Olen tarkoituksella jättänyt linkittämättä artikkeleita väitteisiin. Artikkelit ovat aina kuitenkin poliittisesti värittyneitä ja parasta on koittaa lukea molempia puolia jotta voi määritellä oman kantansa. Kirjat joissa nämä mallit esiteltiin, haluan kuitenkin paljastaa: Ensimmäinen malli - Physics of the Future (kirja-arvosteluni tästä) ja toinen malli - Green Illusions (kirja-arvosteluni). Nämä sisältävät paljon muutakin, mutta nämä ajatukset pystyy niistä helposti poimimaan. Mahtavia kirjoja ovat molemmat ja lupaan ettette pety jos uhraatte aikanne niille.

Tämän tekstin on kirjoittanut +Henri Hämäläinen

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti